Perjantai 8.11.
Perjantaina menin
poikkeuksellisesti taas töihin. Shane piti luennon
College-opiskelijoille motorisesta oppimisesta CP-vamman
näkökulmasta. Omien kokemusten ja esimerkkien kautta kertominen
teki siitä ihan älyttömän mielenkiintoisen, tokihan aihe oli
mielenkiintoinen jo muutenkin. Ryhmä pääsi myös testaamaan
pyörätuolikorista ja motorista uuden asian oppimista. Oli kivaa
olla auttamassa, kun ryhmä oli niin messissä alusta loppuun saakka.
Ryhmän lähdettyä kahdelta oli mun pakko mennä moikkaamaan
Cameronia LINKS-päiväryhmään, sillä hänellä oli synttärit.
Tälläkin työviikolla olisi siis syöty tähän asti kolmeen
kertaan kakkua tai vastaavaa, jos olisin ottanut vastaan... Nyt oli
kuitenkin selkäranka vahva. Päätin meinaan maanantaina, että
arkena on pakko pitää kiinni ruokavaliosta ja treenistä,
silleenhän mun arki normaalistikin pyörii ja pitää mut
hyvinvoivana.
Koska pääsin niin
aikaisin ja olin jo itäpuolella kaupunkia, päätin lähteä
suunnistamaan kohti Scarboroughn kauppakeskusta. Tytöt multa töissä
kyseli, että miks sä sinne meet, York Dale tai Eaton Center olisi
parempia. Totesin, että oon niissä jo käynyt, että tokihan sitä
on hyvä nähdä muitakin paikkoja nyt kun täällä on. Ja niin
siinä kävi, että Scarboroughn kauppakeskus oli mun mielestä
kaikkein kivoin tähän astisista!
Sehän oli todella makee kauppakeskus!
Taisin vahingossa eksyä tänne...
En ole ennen nähnyt tällaista, mikä laitetaan
Take Away-kupin juoma-aukkoon, jottei läiky päälle. Pieniä iloja :)
Mutta ette arvaa mitä: Kaikki
kaupat on jo täyttä joulusomisteita ja Alexandra osasi kertoa, että
ensi viikolla tulee joulupukkikin jo käymään. Ihan järjetöntä!
Heti kun Halloween oli ohi alettiin tykittää joulua. Melkein kaksi
kuukautta ennen..
Annan kanssa saunassa. IHANAA!
Iltapäivällä mentiin
Annan kanssa saunaan Suomi-Kodille. Ette uskokaan miten hyvältä
tuntui saunoa. Siellä me saunottiin kahden noin 90-vuotiaan rouvan
kanssa. Kuultiin, miten he ovat päätyneet tänne Torontoon ja
paljon muutakin. Kuulemma, että pitää sitten olla juhlimassa
varovainen, kun täällä on niitä huumeita! Saunottiin varmaan
puolitoista tuntia, kunnes oli pakko myöntää, että
turnauskestävyys saunomiseen on huonontunut. Mäkin Annalle
vihjasin, että voisin vaikka siellä Suomi-Kodilla käydä
ohjaamassa jotain jumppaa tai sovellettua joogaa, kun niiden
joogaohjaaja oli kuollut jokin aika sitten.
Illalla laitettiin itsemme
näteiks ja kirmattiin yöelämää haistelemaan.
Kanadalaiset viinit on todella hyviä!
Päädyttiin
hupaisaan paikkaan nimeltä Crocodile Rock, tunnettu siitä, että
siellä käy puumia :) haha. Ja niin siellä olikin, tosin hauskaahan
se oli. Dj:kin oli vihdoin sellainen, joka soitti tanssimusiikkia,
joten päästiin ottamaan lava haltuun. Valomerkkihän täällä
tulee aina kahdelta, joten tuntuu että ilta loppuu aina kesken.
Haha. Kaupungin pormestarin toilailut vilahtaa milloin missäkin...
Oli aika hienosti sisustettu baari.
Lauantai meni nätisti juhliessa ja tällä kertaa saatiin Sannakin messiin! :)
Baarimestarimme Hose.
Ja niin hän loihti meille oman erikoisdrinkkinsä.
Pikkuliekillä! :)
Maanantai
Hienointa
maanantaissa täällä on se, että on kiva mennä töihin. Ei yhtään
harmita. Tajusin viikonloppuna, miten kova ikävä mulla tulee
Variety Villagea kun tuun takaisin Suomeen. :(
Sain
idean sunnuntai-iltana, että nyt on pakko saada tää lieska
leikattua, joten googlettelin kampaamokouluja puolitosissani.
Tiedätte varmaan, että silloin kun se tunne tulee, että hiukset on
todella peestä niin se on pelkkää badhairdayta. Aamulla vielä
soitin varmuuden vuoksi, että onko todella niin, että sinne voi
vaan mennä ilman ajanvarausta. Niin se oli. Helppoa kun mikä.
Kampaamokoulu oli aika pieni eikä tilat mitään viimisintä huutoa,
mutta kouluttaja (ja samalla koko paikan omistaja) oli pätevän oloinen
tyyppi. Mun oma kampaaja oli huvittava vajaa 40-vuotias mies, jonka
kädet tärisi niin paljon, että jännitin jo lopputulosta.
Onnekseni, koska halusin taas vähän rajumman leikkauksen, piti
kouluttaja koko ajan huolen sekä leikkauksen että värjäyksen
aikana, että homma sujuu :)
Lopputulos
oli tyydyttävä. Leikkaus, tyviväri ja sävy maksoi kaikki yhteensä
51$ eli ei juuri mitään.
Tästä lähettiin liikkeelle...
Ja se jälkeen kuva.
Siinä modattu versio seuraavana viikonloppuna ;)
Iltapäiväksi
menin hyvällä mielellä ja uudella tukalla töihin. Näin Ericin,
joka kertoi olleensa ystävänsä 20-vuotissynttärijuhlissa
lauantaina ja sinne oli tullut kaksi jotain miestä ja ampunut
synttärisankarin kuoliaaksi. Järkyttävää! Jotenkin tällaiselle
Suomen lintukodosta tulevalle ajatus tuollaisesta tuntuu niin
elokuvamaiselta. Itse en ole täällä joutunut kertaakaan uhkaavaan
tilanteeseen.
Täältä löytyy juttu englanniksi uutisena...
Illalla
pääsin ohjaamaan CardioKids -lapsille banaaninkuorihippaa. Jännä
miten näiden lasten motoriset taidot on aika alkeellisella tasolla
osalla, vaikka ne käy pienestä asti erilaisissa harrastuksissa
paljon. Toki leikki on lapsen työ, että en sitten tiedä miten
vaikuttaa motoriseen kehitykseen täällä se, että jo 4-vuotiaina
mennään kouluun. Mielenkiintoista, eikö? :)
<3:tuulia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti