Happy Thanksgiving!

Pertsi-perjantai!

Niin kuin jo sivuutinkin aiemmin, mulla on aina perjantait vapaana! Hah. Siistiä! Enemmän aikaa sekä levätä, että nähdä kaupunkia. Ja mahdollisesti jopa vähän matkustella täällä lähialueilla!

Rakastan sitä, miten tuoreilta ja raikkailta kaikki leivonnaiset täällä näyttää joka paikassa!

Täältä otin kuitenkin mukaan vain Cafe Latten, joka oli törkeän hyvää! Tämä kyseinen kahvila on ihan mun lähihuudeilla ja niillä on siinä ulkoliitutaulussa aina kaikkia hauskoja lausahduksia...

Teekauppa

Olin saanut kutsun Kiitospäivän päivälliselle Marissan luokse. Hän tekee työharjoittelua Variety Villagessa, vaikka työskentelee jonkinlaisessa vanhusten hoitolaitoksessa täysipäiväisesti. Mutta tokihan opintojen harjoittelutunnit on saatava täyteen siitä huolimatta. Hän opiskelee ilmeisesti toimintaterapiaa yms. verkko-opintoina. 

Marissa on 55-vuotias nainen (olisin arvannut 45-47v!), syntyjältään Filippiineiltä (niin kuin täällä monet...) ja vaikka on asunut täällä yli 30 vuotta, hän puhuu englantia murtaen. Ihanan sydämellinen ihminen. Hän toi mulle mm. keskiviikkona töihin itse tekemänsä lounaan ihan vaan muuten vaan! :)

Halusin siis viedä Marissalle jotain kiitokseksi kutsusta. Kävin jo läheisessä kukkakaupassa etsimässä kirjavia ruusuja, mutta jäljellä oli ainoastaan valkoisia. Juu ei kiitos enää ikinä valkoisia kukkia kesän jälkeen... Joka tapauksessa, kukkakaupan vieressä on aivan upea teekauppa! Mun oli ihan pakko ottaa teille kuvia siitä, sillä mä olin ihan liekeissä siellä! 

Teeasiantuntija. 

Kaikki noi vihreät ja edellisessä kuvassa näkyvät punaiset purkit oli erimakuisia irtoteitä. Nuuskuteltiin useampia ja tein siitä valinnan Marissalle: Rooibusteetä, jossa mukana greippiä ja minttua.

Teepannuja, mukeja yms. oli puolet koko isosta liiketilasta!

Ja siinä koreilee mun ostokseni sekä kaksi minimaistiaista kaupan päälle! Vihreää Matea appelsiinilla sekä Salviateetä mun silloin tuntuvaan orastavaan flunssaan. Odottakaa vaan Team Suomi. Tulee muuten tuosta liikkeestä joululahjoja ;)

Oltiin sovittu Marissan kanssa, että matkustan neljäksi Variety Villageen, josta pääsisin sitten hänen kyydissään heidän kotiinsa. Pelkästään autolla mun kämpiltä Marissan luokse olisi ollut yli 30 kilometriä!

Ensimmäinen Thanksgiving-ateria ikinä ihanan Marissan perheen kanssa:

Alueella kaikilla on takapihalla oma uima-allas!

Kaunis terassi. Itse asiassa tähän kerrokseen tultiin sisään ja takapihalta katottuna se olikin toinen kerros.

Olohuone. Ihastuin tuohon takan seinään, joka jatkui samanlaisena koko hormin alueelta.

RUSETTIMARSU!!!

Marissa ja hänen aviomiehensä Michael.

Meidän seuraan illalliselle liittyi lisäksi Marissan työkaveri, joka on syntyjältään Trinidistä sekä Marissan ja hänen miehensä lisäksi heidän 19-vuotias poikansa. Päivällinen meni hyvin, aloitimme flippiiniläisellä porsaanlihakeitolla. Pääruokana oli tietysti sitä kalkkunaa ja paljon vihanneksia. Täällä perheessä mielenkiintoista oli ruokarukouksen lausuminen, sillä en muista sitä tehneeni ala-asteen jälkeen. 

Ja sitten se kuuluisa kalkkuna.

Jälkkäriksi oli tietysti kurpitsapiirakkaa, joka toi mulle mieleen lanttulaatikon! Onneksi sitä saa sitten jouluna. Täytyykin kokeilla kermavaahdon kanssa..... ;)

Pääsin Marissan työkaverin kyydillä metroasemalle sen 12 kilometriä, joten kotimatkaan meni reilusti enemmän taas aikaa. noin 70-80 minuuttia kävelyineen. On hassua, että on silti saman kaupungin ssiällä!

Kotiin päästyäni olikin aika laittaa lilaa lumeen, jotta päästiin tyttöjen kanssa rimpsailemaan. Me etsittiin ytimestä yhtä yökerhoam kunnes moilta kysyttiin, miksette menneet sinne muualle. Oli liianhyfä palvelija baaris' kihajja,

Lauantai

Ihan mahtava päivä kaikessa rentoudessaan. Skypetin Sannan kanssa Hollantiin ja Peetun, Maiju sekä äitin ja Lilyn kanssa Suomeen. Lily oli taas niin ihmeissään! ;) Samalla sain tukkani värjättyä. (taidan täällä toistaiseksi tyytyä kotiparturointiin...) Kaiken sen laiskottelun jälkeen totesin, että nyt olisi hyvä sauma lähteä ulkoilemaan ja Marjo totesi olevansa lähdössä Eaton Centeriin shoppailemaan ja syömään. Molemmat kuulostivat erittäin hyvältä, joten liityin seuraksi. 

Keskustassa oli siis niin järkyttävästi porukkaa, ettei mitään järkeä! Eaton Center on erittäin iso kauppakeskus ihan Toronton ytimessä. Alakerrassa siellä sijaitsee tällainen ruokaravintoloiden keskittymä ja olin onnellinen huomatessani siellä hihhulointipaikan; luomua ja gluteenitonta! Myös kekseissä ja cup-cakeissa! hahaa! Ostin molempia...

Urban Bakery. Ainakin 10 erilaista cup-cakea jäljellä, vaikka vitriini "vain" puolillaan.

Vaikean valinnan jälkeen päädyin suklaa cup-cakeen, jossa kinuski-kookostäyte ja päällä joku kreemi jaa kookosta. Siis ei mitään järkeä miten hyvää se oli!!! :D

Siis en tiedä kuinka moneen vuoteen en oo syöny näin paljon herkkuja mitä nyt täällä ollessa... 

Kaiken kaupoissa kiertelyn jälkeen piti ostaa verensokerin kohottajaa ja halusin mehun.

Namnam. Tosin tajusin vasta jälkikäteen, että siinä saattaa olla myös hiiiitusen sokeria...  ;)

Toi vasemman puoleinen on mun. Siinä on spiruliinaa, niin se on tuollaista hieman hassun väristä ;) Lisäksi siihen tuli tuoretta ananasta, mansikkaa ja banaania. Oli erittäin hyvää! :)

Sokeribuustin jälkeen jaksoikin helposti kävellä kolmisen kilsaa kotiin.

Sunnuntai

En ollut vaihteeksi saanut nukuttua, mutta jostain tää energia siitä huolimatta kumpuaa ja lähdin sitten juoksemaan. Täällä on hyvät lenkkeilymahdollisuudet, vaikka haluaisikin pois betonilta/asfaltilta, jos vähän jaksaa nähdä vaivaa ja selvittää mahdollisuuksia..

Neitokainen lähti jolkottelemaan.

Omalta kadulta näkymää.

Lenkkarimöhinöitä.

Porrastreeniä! Ei ihan niin kuin Pyynikillä, mutta pääseepähän helposti juoksentelemaan. Baldwin stairs. Anna oli ne löytänyt ja näytti mullekin, Todella jees.

Casa Loman linna, joka on ihan tässä meidän hoodeilla. Täytynee joku kerta käydä kurkkaamassa, että miltä siellä sisällä näyttää.

2. Thanksgiving-ateria oman Kanada-perheen kera

Isäntäväen perhe on aika suuri, sillä heillä molemmilla on omia lapsia edellisistä avioliitoistaan. Tällä kertaa paikalle saapui Meredithin neljästä lapsesta kaksi puolisoineen ja toisella pariskunnalla oli mukana ihastuttava 2-vuotias Elizabeth. 

Lisäksi paikalle tuli Lindsayn lapsista nuorempi, George, jonka olin jo aiemminkin tavannut. 

Toinen lapsista asuu Lontoossa. 

Seuraan liittyi myös heidän hyvä ystäväpariskuntansa, joiden kanssa illallistimme viime viikonloppuna. He ovat juuri muuttaneet Briteistä Torontoon kuukausi sitten. Olin todella onnellinen, että Lindsay ja Meredith halusivat kutsua myös meidän likkakaartin mukaan, sillä kiitospäivä on todella isosti perhejuhla :)

Odotellaan Lindsayn poikaa saapuvaksi. Alkupaloina maisteltiin viiniä ja älyttömän hyvää artisokkatahnaa!! :P

Pöydän ihanan kirjava kattaus

Isäntäväki sekä Anna ja Marjo.

Virallinen kalkkunanleikkaaja Meredith. 

Kalkkunan leikkaamisessa tarvitaan myös avustajia...

Täähän on ihan kuin jouluna... Ei sitten mitään järkeä annoskoon kanssa! haha! 

Sorttinkeja olis siis jos jonkinmoista.

Pyysin Lindsayta poseeraamaan jälkkärien kanssa!

Jälkkäriä. Oi vitsit miten hyvää! Apple Crumblea (eli kaurahiutaleita, voita, omenoita ja sokeria ja uuniin. Lisäksi tässä oli myös tuoreita karpaloita käytetty.), kurpitsapiirasta, kermavaahtoa ja vaniljajäätelöä... Onneks kävin siellä rappusilla aiemmin ;)

Valloittava 2-vuotias Elizabeth

Sit sainkin vaan pidellä useamman tunnin vatsaani, kunnes tytöt oli sitä mieltä, että lähetään poikkeen Madisonissa.. Se tarkoitti että ulos Lets go! :)

Nyt teen lähtöä Alexandran perheen Thanksgiving-lounaalle... Että lisää kalkkunaa, kiitos!

Heh.

<3:tuulia