torstai 26. syyskuuta 2013

Paikallista liikenettä, tunteellista siiliä ja työpäivitystä.

Helou!

Tänään tajusin vasta puolessa välissä päivää, että hitto on jo keskiviikko :D
Oon siis ollut nyt täällä kaksi viikkoa ja yhden päivän. Tänään oli itse asiassa ensimmäistä kertaa sellainen "aivot kirkkaana" olo. En tiedä johtuiko se siitä, etten oo nyt kolmeen yöhön ottanut melatoniinia ollenkaan vai sitten siitä, että oon vihdoinkin päässyt tähän rytmiin ja sain yöllä jopa nukuttua kuusi tuntia yhteen putkeen! Vitsit, olo oli kun uudella ihmisellä. Sen kunniaksi sain treenattua tänään vielä tuplatreeninkin. Vau.

Täällä on ollut niin ihanat ilmat viikonlopun jälkeen, että kyllä suomineidon kelpaa! päivällä +16-23 astetta lämpöä. Viikonlopuksi luvattua aurinkoa ja +23. Taidan mennä rannalle...


Alkuviikko on mennyt osittain vanhalla kaavalla LINKSin ja Milestonen kanssa, mutta uutuutena on ollut Shanen ja Sherryn töihin tutustuminen: Maanantaina meillä oli 9 fysioterapeuttiopiskelijaa tutustumassa taloon ja pääsin pitkästä aikaa rullaamaan urheilupyörätuolilla. Se on kyllä hauskaa! Pelattiin myös muita soveltavaan liikuntaan viittaavia ja ajatuksia herättäviä pelejä, tuli ihan koulutunnit Jyrkin kanssa mieleen! 

Shane on 35-vuotias CP-vammainen ja ollut Kanadan paralympiaedustajana ainakin Sydneyssä ja vissiin muuallakin. Toimii tällä hetkellä Variety Villagen työnsä lisäksi valmentajana nuorille urheilijoille. Luulen, että hänellä ainakin mulle annettavaa ammatillisesti aika paljon. Maanantain huipennus oli kuitenkin terapiakoira, joka oli ihana leonberginkoirauros. Mulla ei tietty ollut puhelinta, että olisin saanut siitä kuvan. Oli se niin valloittava ja luuli tietysti olevansa pikkukoira, kun koitti istua mun syliin. :D

Shane ja Sherry ovat vastuussa tiistaisin ja torstaisin pyörivästä kuntoutusryhmästä, jossa käy valikoituja 50-80-vuotiaita sydänkohtaus- ja aivohalvauskuntoutujia, miehiä ja naisia. Odotin sitä todella innolla, kunnes kun aloitettiin multa meinas päästä poru. Tuli niin kova ikävä iskää. Siinä ne oli suurin osa jonkinlaisilla pyörätuoleilla liikkeellä ja monilla oli puoliso tai lapsi mukana avustamassa. Toisilla oli mennyt liikuntakyky, jota nyt kuntoutettiin pienin edistysaskelin, toisilla lisäksi esim. kirjoitustaito. Monilla oli havaittavissa, että toinen puoli vartalosta toimi huomattavasti heikommin kuin toinen. Erittäin erittäin mielenkiintoista mulle ammatillisesti!

Ryhmän ohjelmaan kuuluu kuuden viikon ajan erilaisia luentoja ja käytännön fyysisiä harjoitteita, harjoitusohjelmia, testausta jne. Tiistain aihe oli lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ja miten niiden pienten tavoitteiden avulla päästään siihen isompaan, pitkän aikavälin tavoitteeseen. Todella hienoa! Mulle tuli sellainen olo, että jokaisen pitäisi aina vähän väliä pysähtyä miettimään ihan samoja asioita. Tosin tässä ryhmässä fyysiset tavoitteet oli mm. päästä kävelemään ilman tukea tai kävellä rollaattorin avulla kokonainen 200m kierros ilman taukoja. Elämän realiteetit todella tulevat vastaan!

Eilinen iltapäivä meni sekä Milestonen että LINKSin kanssa discossa! Heillä on tällainen päivädisco aina tiistaisin, jonne kaikki alueen päiväryhmät tulevat. Ihan mahtavaa :D Siellä me sitten jorailtiin mm. Abban, Aviciin, Michael Jacksonin ja hiphopin tahdissa. 

KESKIVIIKKO

Tänään opetin yhdelle LINKSin naisista, että kun treenataan, ei tarvii lopettaa siihen määrään (12 toistoa), joka hänelle on kirjoitettu ohjelmaan, vaan voit jatkaa niin pitkään kun jaksat. Nostettiin kaikkiin liikkeisiin painoja ja toistoja tuli 30... Toivotaan siis jotain kehitystä hänelle treeniin!

Iltapäivän ohjelmassa LINKSillä oli joogaa, jonka sain ohjata. Koska ilma oli niin upea, oltiin tietty ulkona. Joogaa auringonpaisteessa. Tai siis sovellettua joogaa. Mutta hienointa oli, kun kaikki niiden ohjaajat oli päivän päätteeksi ihmeissään, kun lähes kaikkien mielestä päivän kivoin asia oli tänään jooga, vaikkei se yleensä ikinä ole! Yksi sähköpyörätuolimies myös pyysi, että ohjaisin myös ensi viikolla. Ei voisi työpäiväänsä siis kai paremmin päättää! :)

Joukkoliikenteestä:

Paikallinen joukkoliikenne aiheuttaa varmasti joka paikassa ajattelun aihetta. Torontossa joukkoliikennettä käytetään ahkerasti. Silti mielestäni siitä huolimatta on kummallista,  miten tietyt asiat on suunniteltu.

Kertalippu on helpoin maksaa Tokeneilla, niitä olen itsekin käyttänyt. Kertalipun hinta on (aikuiselle) $3 eli 2,20 €. Ostin niitä viimeksi 15kpl, joten sain ne $2,50 /kpl. Säästöä tuli siis edes vähän, eikä tarvii joka välissä olla häsläämässä rahojen kanssa. Mahdollisuus olisi myös viikko ja kuukausilippuihin. 

Kertalipun vaihto-oikeuteen on kauheat säännöt: vaihdon pitää aina tapahtua lähimmällä pysäkillä, pysäkkien väliä ei saa kävellä ja sit tietty aikaan sidonnaiset yms, joita on joka paikassa. En mä kyllä tiedä vielä miten paljon sitä valvotaan, sillä multa ei ole missään välissä tarkistettu lippua.

Kuukausilippu on mun mielestä aika kallis, aikuiselta $128,50 eli 92 €. Ja jos sitä haluaa käyttää koko kuukauden, kannattaa se ostaa kuun ensimmäisenä päivänä. Se on nimittäin aina voimassa vain kuun loppuun eikä kuukautta siitä päivästä kun sen on ostanut.  Ihan hölmöä! Yritän nyt kuitenkin vielä selvittää, saisinko paikallisen opiskelijakortin, vaikka en varsinaisesti opiskele täällä missään. Onhan mulla opiskelijatodistus mukana, mutta en jotenkin usko sen riittävyyteen.

Aamubussissa on aika tyhjää, sillä niitä menee niin usein. Oon tällä viikolla mennyt joka päivä eri reittiä töihin, mitäs sanot Suvi siihen? ;)

Busseista saa poistua myös etuovesta ja sitä ihmiset käyttää paljon. Oikeastaan ehkä siksi, että keskiovi pitää työntää auki. Siis miksi?

Ja mitä olisikaan blogi ilman ruokapäivityksiä ;) Rahkasta sain tuunaamalla luomujogurtin kanssa ihan syötävää.


 Maanantaina kokeilin iltapalaksi paahtaa pitkästä aikaa manteleita. NAM!

 Facebookissa näin Kipan päivityksen viime viikolla lehtikaalisipseistä, joten ei auttanut kuin kokeilla! Ohjeenahan oli, että vain vähän suolaa, jota en uskonut. Ainakin tuli suolan tarve tyydytettyä ;)

Loppukevennyksenä. Vaikka täällä on upeat kelit ja luinkin Facesta Peten päivityksestä, että se meinas hajota jonkun jouluvaloihin, niin todellakin: sama täällä! Käytiin eilen tyttöjen kanssa lenkillä illalla ja tässä meidän löytö naapurustosta:
MAHTAVAA!

Ja kello löi taas kaksitoista. Nyt pää tyynyyn! :) 

Tsemppiä sinne kylmään ja pimeään Suomeen! Tää auringonpaiste täällä on niin luksusta...

<3:tuulia



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti